Suomalainen koulujärjestelmä – Huipputieteen kulmakivi

Tieteen huipputulosten perustukset luodaan peruskoulussa tai jopa ennen sitä. Suomalaista koulutusjärjestelmää on perinteisesti pidetty laadukkaana, mutta toisaalta Suomi on pudonnut oppimistuloksia mittaavassa Pisa-tutkimuksessa huippuvuosistaan. Tässä artikkelissa kerrotaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja siinä viime vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista.

Oppivelvollisuus

Maamme koulutusjärjestelmän ydin on yhdeksänvuotinen, ilmainen peruskoulu, jonka käytännössä lähes kaikki suomalaiset lapset suorittavat. Varsinaista koulupakkoa ei Suomessakaan ole, mutta oppivelvollisuuslaki velvoittaa kaikki kansalaiset hankkimaan tietyn perussivistyksen tason. Lapsen oppivelvollisuus alkaa useimmiten sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy, kun oppimäärä on suoritettu tai kymmenen vuotta oppivelvollisuuden alkamisesta kulunut. Vuodesta 2015 lähtien myös varsinaista oppivelvollisuutta edeltävä esikoulu on ollut pakollinen kaikille lapsille.

Peruskoulun jälkeen

Peruskoulun jälkeiseen, niin sanottuun toisen asteen koulutukseen, luetaan mukaan lukiot ja ammattikoulut. Nykyään on mahdollisuus suorittaa myös yhdistelmätutkinto, eli nuori voi suorittaa joustavasti opiskellen sekä lukion että ammatillisen tutkinnon samanaikaisesti. Toisen asteen koulutuksen jälkeen on mahdollisuus hakeutua korkea-asteen koulutukseen, joka sisältää ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

Lukio määritellään yleissivistäväksi koulutukseksi, kun taas ammatilliset oppilaitokset valmistavat suoraan ammattiin. Ammattikorkeakouluissa tarjottava koulutus on yliopistoja käytännönläheisempää, ja ammattikorkeakouluun voi hakeutua myös ammattikoulupohjalta ilman ylioppilastutkintoa. Suomalaiset ovat korkeasti koulutettua kansaa, ja noin puolet peruskoulun päättävistä jatkaa opintojaan lukiossa ja sen jälkeen ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Muuttuvat opetussuunnitelmat

Opetuksen sisältö määritellään opetussuunnitelma, joka puolestaan perustuu opetushallituksen määrittelemiin opetussuunnitelman perusteisiin. Kotimaamme peruskoulussa on tehty viimeisten vuosikymmenten aikana kolme oleellista opetussuunnitelmauudistusta: vuosina 1994, 2004 ja 2014. Tuorein opetussuunnitelma astui voimaan peruskouluissa syksyllä 2016, ja ensimmäinen lukuvuosi onkin monin paikoin kulunut uusien haasteiden kohtaamisessa ja käytännön suunnittelutyön jatkamisessa.

Opetuksen ja oppimisen haasteet

Ehkä suurimman haasteen viime vuosikymmenten opetussuunnitelmatyöhön sekä koulumaailmaan on tuonut digitalisaatio. Teknologia on tuonut uudistuksia ensinnäkin opetuksen sisältöön ja opetusmenetelmiin, mutta myös opettajien ammattitaitoon ja sen päivittämiseen. Suomalaista opettajankoulutusta pidetään laadukkaana, mutta opettajien koulutus ei ole pysynyt digitalisaation vauhdissa mukana ja käytännössä moni opettaja joutuu päivittämään osaamistaan työn ohessa. Digitaalisaatio on myös tuonut mukanaan monenlaisia ongelmia, joista ei vielä kaksi vuosikymmentä sitten tiedetty mitään. Liiallisen internetin käytön ja varsinkin pelaamisen on havaittu lisäävän käytöshäiriöitä, joihin joudutaan etsimään uudenlaisia ratkaisuja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *