Suomalaiset tieteen huippusaavutukset

Tieteen saavutukset ovat monille tuntematonta aluetta, mutta käytämme päivittäin tuotteita, jotka eivät välttämättä olisi olemassa ilman suomalaista tiedettä ja tutkimusta. Tässä artikkelissa kerromme suomalaisen tiedemaailman saavutuksesta menneiden vuosikymmenten aikana.

Tieteen tärkeitä tekijöitä ja tuloksia

Eräs 1900-luvun tärkeimmistä suomalaisista keksinnöistä oli epäilemättä Artturi Ilmari Virtasen (1895-1973) kehittämä AIV-rehu, jonka ansiosta Virtaselle myönnettiin Nobelin palkinto vuonna 1945. Virtanen oli biologi, kemisti, akateemikko ja professori, ja hän on kautta aikojen eräs tunnetuimmista suomalaisista tiedemiehistä. Kemian parissa mainetta niitti myös Olavi Erämetsä, joka vuoden 1964 joulukuussa löysi maailman ensimmäisenä tiedemiehenä luonnonprometiumia, alkuainetta numero 61.

1900-luvun lopulla kansainvälistä arvostusta saavuttivat erityisesti matemaatikko Rolf Nevanlinna ja metsätieteilijä Yrjö Ilvessalo. Nevanlinna kehitti oman meromorfisia funktioita koskevan teoriansa, kun taas Ilvessalon saavutuksiin lasketaan metsävarojen inventointimenetelmien kehittäminen.

Suomalaiset ovat tehneet paljon tutkimustyötä kaikille tutun ksylitolin parissa. Ksylitoli luotiin ensimmäisen kerran kemiallisena aineena jo 1890-luvulla, mutta se eristettiin luonnosta vasta vuonna 1943. Ksylitolin hyötyjä koskevaa tutkimusta on tehty jo 1970-luvulta lähtien erityisesti Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella, jossa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi ksylitolin reikiintymistä ehkäisevän vaikutuksen.

Eräs 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun huippunimiin sekä suomalaisessa että kansainvälisessä tiedemaailmassa kuului ehdottomasti geenitutkija Leena Peltonen-Palotie. Palotie teki uraauurtavaa geenitutkimusta ja teki suomalaista tiedettä tunnetuksi sekä oman maan rajojen sisällä että kansainvälisillä areenoilla. Valitettavasti Palotie menehtyi syöpään vain 57-vuotiaana.

Muita suomalaisia keksintöjä

Tiesitkö, että astiankuivauskaappi on suomalainen keksintö? Nykymuotoista astiankuivauskaappia kehitti erityisesti Maiju Gebhard vuosina 1944–1945. Kätevyydestään huolimatta keksintö ei ole tosin juuri levinnyt Suomen ulkopuolelle.

Talvella paljon käytetty pulkka on myös suomalainen keksintö. Tämä perinteisesti puusta valmistettu talvinen kulkuväline löytyy nykyään useimmasta suomalaisesta kodista muovisena versiona.

Monen urheilijan vakiovarusteisiin kuuluu nykyään sykemittari, joka on myös alun perin suomalainen keksintö. Maailman ensimmäisen langattoman sykemittarin julkaisi Polar jo vuonna 1982. Teknologisessa kehityksessä myös Nokialla on ollut keskeinen rooli. Heidän matkapuhelimensa ei suinkaan ollut markkinoiden ensimmäinen, mutta Nokian puhelinmallien ansiosta kännykät löysivät tiensä jokaiseen suomalaiseen kotiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *